Remontti konerikon vuoksi syys-lokakuu 2010

Koivikon puut huojuvat edestakaisin tuulessa kuin vanha kunnon tuuliviiri, ja meren kuohkeat valkoiset vaahtopäät lyövät rantatörmään kaislikkoa vasten. Puiden vehreän lehvikön katveessa vilahtaa pieni valkoinen pilkahdus. Hieman eteenpäin kulkiessa oksien takaa ilmestyy pieni vitivalkoinen vanha tiilirakennus, jonka takana aukeutuu viihtyisä pienehkö tallipiha, joka suorastaan kuhisee toimintaa. Hevoset hörisevät tyytyväisinä tarhoissaan ja tallista kuuluu iloista hirnuntaa. Iäkästä punatiilikattoista tallirakennusta vastapäätä sijaitsee muutama kermankellertävistä lankuista rakennettu tarharakennelma, jossa hevoset piehtaroivat elämänsä kyllyydestä pölyn pöllytessä ja tutkiskelevat niiden ympärillä pyörivää maailmaa uteliaina korvat hörössä.

Tallirakennukseen sisään astuttaessa eteen avautuu valoisa kotoisalle tuosahtava käytävä, jonka molemmilla puolilla on kahdeksan siistiä olkitäytteistä karsinaa. Muutaman hevosen päät pilkistävät ulos karsinoista ja ne hörähtelevät ystävällisesti toivottaen vieraat tervetulleeksi ja peremmälle. Käytävää pitkin astellessa eteenpäin vastaan tulee oikealla puolella sijaitseva sivukäytävä, joka johdattaa vieraan pieneen viihtyisään toimistoon sekä järjestelmälliseen satulahuoneeseen. Nahalle tuoksuvassa satulahuoneessa tavarat ovat siististi paikoillaan. Valkoisille tiiliseinillä on kuusitoista pidikettä, joissa satulat roikkuvat asetettuina. Kymmenes pidike on kuitenkin tyhjä, joten se mahtaa olla käytössä juuri tällä hetkellä. Matkaa jatkettaessa muutaman harpauksen verran satulahuoneesta vastaan tulee vastapäätä sijaitseva tallitoimisto. Pienehkö toimisto on mukavasti sisustettu ja seinillä roikkuu useita kauniita hevosaiheisia tauluja mustine kehyksineen. Toimiston vasemmassa reunasssa sijaitsee kutsuva ja mukava rusehtava lokoilusohva, jota vastapäätä on tummanruskea puinen hyllystö täynnä kirjoja ja kansioita. Punertavan keltainen räsymätto makaa lattialla ja huoneen oikeassa kulmassa on pieni työpöytä tupaten täynnä papereita. Ikääntyneen maalaishenkisen pöydän edessä on viistosti kaunis valkoinen kulunut tuoli. Vanhahkon kammarin päädyn oven takaa häivähtää punavalkoinen pienikokoinen wc-tila. Tallikäytävälle palattaessa vesi roiskuu ympäriinsä, kun kuvankaunis suomenhevostamma leikkii vesileikkejä saippuakuplien ympäröimänä. Käytävää eteenpäin tallustellessa loppua kohti varsakarsinat pysäyttävät välttämättä jokaisen ihastelemaan uteliaita pienokaisia, jotka kimeästi hirnahtelevat innostuksesta nähdessään uusia aivan tuntemattoman näköisiä kasvoja.

Tapahtumatäyteiseen tallipihaan palattaessa oikealla puolella avautuu tasainen vaaleanrusehtava hiekkakenttä valkoisine aitoineen. Hiekkatomu pöllyää tummanruunikon ratsukon kiitää kentällä tanssahdellen sulavan kauniisti ja vaivattomasti ympäriinsä. Kentän takaa levittäytyy tilava punainen hyväkuntoinen puurakenteinen maneesi, jonka vasemmasta kulmasta lähtee maastopolku vehreään kesäiseen koivikkoon, jossa puut suhisevat laulellen laulujaan. Kentän ja tallirakennusten vierestä alkaa kapea tie, jonka päässä sijaitse pieni hiekkapäällysteinen parkkipaikka. Parkkipaikalta tie vie suuremmalle maantielle, joka suuntaa kohti Kotkaa. Tallimme sijaitsee kuvankauniin Suomenlahden rannalla noin muutaman kymmenen kilometrin päässä lumoavasta Kotkan rantakaupungista, jonne on aina mukava karata tallitouhuista kesäiltapäivisin.

Toivottavasti viihdytte tallilla.
Terveisin tallinväki, tallin asukkaat ja Laura R. (VRL-00169, HVR)